Viinia ja fiilistelya!

Enaa viisi paivaa jaljella! Tuntuu hullulta.. kylla mina olen niin ihastunut tahan kaupunkiin. Viime lauantaina oli viela yhdet haat mitka kuvattiin Andrew'n kanssa, mutta muuten tama viikko on ollut aika hiljainen ja olen saanut hyvan mahdollisuuden nauttia tasta kaupungista ihan omin pain. Muutamia ajeluita turistibussissa ja metrossa, kavelya rannalla ja kaupungin kaduilla, nautiskelua auringosta, herkuista ja jalleen kerran hyvasta viinista! :)

Mutta tosiaan viime lauantain haat oli taas avian mainoit! Aloitimme hotellilla kuvaillen haavaen valmistautumista paivaan. Siita siirryimme juhlapaikalle missa oli ensin teeseremonia ja sen jalkeen vihkiminen ja potriettien kuvaus. Oikeastaan koko paivan myos mina kuvasin Andrew'n toisella kameralla. Viela illan tullen kuvasimme itse juhlaa, kakun leikkausta, puheita ja tansseja. Ehdimme jopa itsekin istahtaa joksikin aikaa nauttimaan alkuruuasta ja (muutamasta) lasillisesta viinia. Voin rehellisesti sanoa etta nautin tuosta paivasta! Ja juurikin tuo hetki kruunasi kaiken, kun saimme hetken hengahtaa ja nauttia haiden tunnelmasta. Itseasiassa siina vaiheessa kun Andrew sanoi etta voisimme lahtea (n.klo 9) niin tuntui etten olisi viela malttanut.. niin aidosti nautin tuosta illasta! Ja taas tuona paivana opin paljon uutta valaistuksesta, mallien ohjauksesta ja ylipaatansa kaikesta mika liittyy haiden kuvaamiseen. Myos rennon ja miellyttavan tunnelman luominen kuuluu tuohon, jota ei valttamatta aina osaa ajatella! Haiden jalkeen jain viela kaupungille, koska Geoff oli aiemmin kertonut etta he menevat yhden tyttarensa ystavan 30 vuotis syntymapaiville, jonne myos mina olin tervetullut. Han oli kertonut aiemmin kadun nimen, mutta en saanut haneen yhteytta kysyakseni mihin ravintolaan he olivat menneet. Paatin sitten kavella katua pasta paahan ja  kavin jokaisessa sen ravintolassa sisalla katsomassa josko loytaisin heidat! Viimein loysin oikean paikan, joka oli ennemminkin yokerho. Siella tormasin perheen tyttoon Lizzyyn, jonka olin nahnyt viimeksi 5 vuotta sitten! Siella sitten vietin muutaman tunnin jutellen ihmisten kanssa, seuraten juhlintaa ja kuunnellen puheita. Nautin myos siita hetkesta kun lahdin yksikseni kavelemaan metroasemalle pain upean yollisen kaupungin lapi.

Sunnuntaina menimme sitten Geoffin kanssa Healesville sanctuaryyn kuvailemaan elaimia. Tuo paikka on sellainen, mihin ne ottavat elaimia vaan hoitaakseen niita, ja paastavat sitten takaisin luontoon kun ne ovat parantuneet. Siella oli myos sairaala, jossa tallakertaa paasi seuraamaan leikkausta jossa otettiin irti koukku joka oli jaanyt kiinni kilpikonnaan! Minusta on ihanaa miten he pelastavat siella pienimpiakin elaimia. Nain myos vompatti vauvoja, kenguruita, erilaisia lintuja ja paljon muita! Suosikki oli kuitenkin koala, jota paasin katselemaan ihan lahi etaisyydelta. Tuolta lahdettyamme kavimme viela kauniilla puutarha alueella, missa oli paljon kukkia, kasveja ja upeita lampi maisemia!

Talla viikolla minulla on ollut vaan yksi paiva Lizzyn studiolla. Tuona paivana seurasin kun Lizzyn assistentti Clara kasitteli haakuvia valmiiksi asiakkaille. Tuota katsellessani opin paljon uutta lightroomin kaytosta, seka muutamia kikkoja kuvien kasittelysta. Loppu paivaksi lahdin kuitenkin tutustumaan Collingwoodiin ja kuvailemaan sen kraffitien tayteisia katuja! Sitten keskiviikkona tutustuin Williamstowniin, jossa siis olen kokoajan asustellut. En kuitenkaan ollut kaynyt tuolla pidemmalla, joten halusin nahda mita kaikkea siella on. Kavelin rantakatua pitkin ja ihailin maisemia. Paiva oli erittain lammin, ja yhdessa vaiheessa pysahdyin kauniiseen merimaisemaan kuvailemaan. Halusin tehda myos yhden kuvan, jonka olin nahnyt valokuvauskirjassa jota olen taalla lueskellut. Mielestani siita tuli aika hauska! Noin neljan kilometrin pituinen matka tuntui ikuisuudelta tuossa helteessa, kun samalla kannoin laukkua, kameralaukkua ja jalustaa!

Eilen sitten halusin tutustua paremmin keskustaan. Paljonhan olen siella jo ollut ja tehnyt ostoksia, mutta ajattelin etta turistibussista kasin nakisin maisemia vahan paremmin ja kauempaakin. Kierros kesti noin tunnin ja sen aikana olisi voinut jaada pois milla tahansa pysakilla katselemaan nahtavyyksia. Paatin kuitenkin tehda ensin koko kierroksen, niin etta voisin toisena paivana menna sinne uudelleen ja jaada pois niissa paikoissa mitka kiinnostavat. Ehkapa menen sinne viela tanaan! Eilen kuitenkin paasin jalleen fiilistelemaan, kun istuin Fedetation squaren ravintolan terassilla, kuunnellen live musiikkia ja nauttien.. tiedatte mista ja valkosipulipatongeista :) Istuin silmat kiinni auringon paisteessa ja ajattelin etta kylla tama elama on sitten hienoa! Jotenkin nautin niin paljon tasta yksin olosta ja upeasta kaupungista! Valilla hieman mietityttaa etta mahdankohan saada studiotyon harjoittelun tunnit tayteen nailla fiilistelyilla, mutta koska en mahda mitaan ettei hommia ole, niin mielummin otan siitakin ajasta kaiken irti! Myos viikonloppuna taalla pitaisi olla aikamoiset meiningit kun on jalkapallon finaalipelit. Ne on taalla tosi iso juttu ja kuulema kaikki on juhlimassa riippumatta siita voittaako vai haviaako oma joukkue. Ne pelit ei sinansa minua kiinnosta, mutta haluan kylla olla mukana tuossa ihmisten juhlinnassa! Ja onhan tama nyt viimeinen viikonloppu taalla, niin mikapa olisi sen parempi tapa viettaa sita. Toivon tosiaan etta ensi viikolle olisi viela tiedossa kuvauksia, niin ei ihan paasisi unohtumaan etta mita olinkaan taalla tekemassa :)

 

 

Ihana Melbourne!

Voii etta.. mistakohan taas aloittaisin! On kylla ollut taas niin paljon tehtavaa ja nahtavaa, etten ehka millaan pysty ketomaan kaikesta niin yksityiskohtaisesti kuin ehka haluaisin. Mutta luulen etta viimeistaan kuvista saa hyvan kasityksen siita, millaista taalla on ollut. Nyt jopa stressitasokin on laskenut ja kaikinpuolin on ollut helpompi olla. Mutta tuo metroliikenne on kylla viela sellaista, joka aiheuttaa hermojen menetysta! Yksi ilta kotimatka kesti noin puolitoista tuntia, kun niita linjoja ei ajettu mita oli tarkoitus, ja kuulutuksissa pyydettiin kokoajan siirtymaan laiturilta toiselle ja sitten kahden vaihdon jalkeen olin viimein kotona n. klo 21.30! Mutta jalleen kerran ohikulkijoilta kysyminen helpottaa paljon, ja monet hyvat keskustelut olen kaynytkin niiden ihmisten kanssa, kenelta olen vaan sattunut pyytamaan neuvoja :)

Mutta viikonloppuna olimme siis Tarra bulga national parkissa. Lahdimme ajamaan sinne lauantai aamuna 5.30, joten meilla oli hyvin koko paiva aikaa katsella ja kuvailla. Majoituimme siis sellaiseen majataloon yhdessa kokonaisen kameraseuran kanssa. Paljon mukavia ihmisia ja kaikilla sama kiinnostuksen kohde! Tuona viikonloppuna tuli ainakin kaveltya paljon. Nuo sademetsa alueet oli mita upeimpia ja oli todella hyvaa vaihtelua rauhoittua keskella luontoa kaiken kaupunkihulinan jalkeen. En ehka osaa edes sanoinkuvailla millaiset fiilikset oli siella kavellessa. Jalleen kerran vaan pysahdyin ajattelemaan, etta miten ihmeessa olen taas paassyt nain uskomattomiin maisemiin! Myos lauantaina illallisen jalkeen istuessamme takkatulen aaressa, nauttien viinia ja kuunnellen yhden kameraseuralaisen laulua ja kitaransoittoa mietin, etta olen niiin onnekas kun olen saanut tutustua naihin ihmisiin!

Myos Lizzyn ja Andrew'n kanssa olen paassyt moniin huikeisiin juttuihin mukaan! Viime perjantaina oli siis ne awardsit, joissa oli siis sellainen messuosasto ja sitten se tuomarointi. Eli kuka tahansa oli pystynyt laittamaan omia kuviaan sinne kilpailuun, joita sitten ammattilaiset arvostelivat ja pisteyttivat. Sita oli oikein mielenkiintoista seurata, kuten myos nahda kaikkia erilaisia toita! Sitten Lizzyn kanssa olen ollut muutamissa kuvauksissa apuna, seka toissa iltana kavimme yhden valokuvausnayttelyn avajaisissa. Siella oli hyvin taiteellisen oloisia ihmisia ja samalla nautiskelimme viinia, juustoja, mansikoita ja muita herkkuja! Mutta Andrew'n mukana olen nyt ollut usempanakin paivana. Han on kylla tosi mukava ja rento tyyppi ja opastaa minua todella hyvin kaikkien valineiden ja muiden suhteen! Hanen kanssaan olenkin tavannut paljon ihmisia ja yha useammin huomaan olevani tilanteissa mihin en olisi koskaan uskonut paasevani! Olemme kayneet ihmisten kodeissa, korkeissa kerrostaloissa, toimistotiloissa, lounaalla asiakkaiden kanssa, rannalla kuvauksissa ja paljon muuta! Mutta ennen kaikkea on ainakin tullut paljon uusien ihmisten kohtaamisia ja hienoja oppimistilanteita valokuvaamisen suhteen! Tanaan kerroinkin hanelle miten onnekas olen kun olen paassyt hanen mukaansa. Hanen mielestaan minusta on myos iso apu, joten mikapa sen hienompaa! Aiemmin Andrew kertoi myos haluavansa palkata jonkun joka osaisi tehda hiuksia ja meikkeja kuvauksia varten ja taisikin sanoa etta tuo assarina toimiminen olisi viela plussaa. Hmm.. ehkapa tassa voisi elatella toiveita etta joku paiva voisin olla taalla vahan aikaa toissakin! Kyllahan tuo olisi ihan unelmahomma, ja aikalailla sita mita olen toivonutkin :)

Olen myos kuvaillut paljon maisemia ympariinsa missa olen kaynyt. Laitankin tanne muutamia kuvia tuosta ihan vahan matkan paasta rannalta, missa aina valilla kayn kavelemassa. Yhteen kuvaan pyysin yksia poikia avuksi ja onneksi tein niin. Itse tykkaan siita kuvasta kovasti! Huomenna menenkin sitten taas Andrew'n mukaan tekemaan haakuvauksia. Odotan kylla innolla millainen paivasta tulee! Nykyisin olen myos osannut varautua kiireisiin paiviin varaamalla laukkuun myslipatukoita, belvita breakfast kekseja, banaaneja ja proteiinipirteloita. Kiireisen paivan jalkeen on helpottavaa paasta nauttimaan pieni valipala samalla kun seikkailee metroilla kotia kohti! Nyt kun tahan kaikkeen on alkanut tottumaan, niin vahan jo harmittaa etta on enaa vajaa kaksi viikkoa jaljella!

 

 

Maailman toisella puolen

Voi hurjaa.. taalla mina tosiaan olen Melbournessa! Matka oli pitka ja jannittava, mutta selvisin kaikesta kuitenkin hyvin ja ihan yksin! Monia harha askelia, paljon kysymyksia ohikulkijoilta, hukassa oloa ja vasymysta. Mutta kaikki oli kuitenkin sen arvoista. Sain jopa kaksi uutta tuttavuutta lennon aikana.. Shuang joka asuu taalla Melbournessa ja Samuel joka asuu Ruotsissa. Viela ei olla taalla treffailtu, mutta toivottavasti joku paiva!

Saavuin tanne siis 4.pva keskiviikkona. Ensimmaisena paivana olin vaan taalla kotona ja kavin vahan lenkkeilemassa. Asun siis Williamstownissa, joka on ihan meren rannalla ja maisemat on todella upeat. https://maps.google.com.au/maps?q=williamstown+melbourne&ie=UTF-8&ei=JKUuUoGLM-jtiAfFzIHwCw&ved=0CAgQ_AUoAg Oli hassu tunne lenkkeilla niita samoja katuja joita lenkkeilin myos sillon 5 vuotta sitten! Myos Geoff (isa) ja Jenny (aiti) ottivat minut jalleen kerran avosylin vastaan. Heidan apunsa kaikessa taalla on ihan korvaamatonta!

Sitten heti seuraavan paivan aamuna Geoff vei minut tyossaoppimisohjaajan Lizzyn luokse. Lahdin hanen ja hanen kollegansa Alanin mukaan Ballarat nimiseen kaupunkiin katsomaan valokuvanayttelyita http://ballaratfoto.org/. Niita oli siis ympari kaupunkia eri kahviloissa ja rakennuksissa. Paiva oli erittain antoisa ja inspiroiva! Kuitenkin tuona paivana minulle tuli hieman matkan jalkeista vasymysta, enka voinut pidatella unta kotimatkalla. Varmasti myos uuteen ymparistoon, kieleen ja ihmisiin totuttelu vei voimia. Tuona paivana Lizzy kysyi minulta etta haluaisinko menna lauantaina assariksi haakuvauksiin hanen kollegansa Andrew'n mukaan. Suostuin ilomielin, vaikkakin homma tuntui tosi jannittavalta. Onneksi minulla oli melko leppoinen perjantai paiva, ainoastaan haihin sopivien vaateiden loytaminen kaupungilta tuotti pienta paanvaivaa!

Lauantai aamuna Andrew tuli hakemaan minua yhdeltatoista. Ensin kavimme vahan lapi hanen kamera tarvikkeitaan ja mietimme olisiko minun jarkevampi kuvata omalla kamerallani vai hanen Canonillaan, jota en siis ole tottunut kayttamaan. Paatettiin kuitenkin etta voisin kayttaa molempia.. tilanteen mukaan! Ensin me menimme haaparin kotiin, jossa oli paljon perhetta paikalla. He olivat aasialainen perhe ja jo heidan kotiinsa meneminen tuntemattoman miehen mukana tuntui todella hassulta! Valilla he puhuivat englantia, valilla kiinaa. Aluksi siis kuvasimme siella kotona, jonka jalkeen ajoimme puistoon kuvaamaan. Paikka oli todella kaunis, mutta saa ei ollut paras mahdollinen. Silloin oli todella kylma ja valilla satoi myos vetta. Kuvista tuli kuitenkin upeita, sen mita ehdin niita nakemaan! Mina siis valilla otin itsekin kuvia ja valilla avustin Andrew'ta valojen ja laitteiden kanssa. Ulkokuvausten jalkeen siirryimme juhlapaikalle, jossa myos vihmikinen pidettiin. Paikka oli todella kaunis jo sisalta, ja sen isoista ikkunoista avautui kaunis kaupunkimaisema joen rannalla. Kuvausten aikataulu oli hyvin kiireinen, eika ylimaaraista aikaa paljon jaanyt. Jossakin vaiheessa myos nalka alkoi kurnia ja nautin pikaisen lounaan naistenvessassa. Se oli banaani, jonka onneksi olin napannut aamulla mukaani! Valilla kuitenkin pysahdyin katselemaan ymparilleni ja miettimaan etta miten tama voi olla mahdollista.. Olin ollut taalla 3 paivaa, ja jo nyt olin avustamassa kuvauksia ihan uskomattoman hienoissa maisemissa keskella Melbournen kaupunkia! Kaikki ihmiset olivat todella ystavallisia ja selkeasti nauttivat paivasta! Itsellani oli aikaajoin hieman hammentynyt olo, kun en ollut varma mita pitaisi tehda. Muutenkin tuollainen assarihomma olisi ollut haastava, mutta pienen lisa vaikeuden siihen toi englannin kieli.. hyva etta tiedan kaikkia kuvausvalineita suomeksikaan, niin minun piti osata antaa oikeat tarvikkeet aina kun Andrew niita pyysi, ja nopeasti! Ainakin tuona paivana olin kaukana omalta mukavuusalueelta, mutta se myos opettaa parhaiten. Ennen lahtoa viela nautimme illallisesta ja jalkiruuasta juhlapaikalla, jonka jalkeen lahdimme kotiin noin klo 23. Voin kertoa etta olin helpottunut kun paiva oli ohi! :)

Sunnuntai olikin sitten rauhallisempi paiva ja sainkin nukkua pitkaan! Kuitenkin puolen paivan jalkeen lahdimme Geoffin kanssa kaupungille katsomaan maisemia Eureka Skydeck nimisesta rakennuksesta kasin. http://www.eurekaskydeck.com.au/. Se on 88 kerrosta korkea rakennus, josta kylla nakee upeita maisemia! Kavin myos sellaisessa huoneessa, joka meni rakennuksen ulkopuolelle ja jonka lattia ja seinat muuttuivat yhtakkia lapinakyviksi (edge experience) ja pystyin nakemaan suoraan 88 kerrosta alaspain. Geoff naytti minulle monia paikkoja tornista kasin. Hanen lahdettyaan katsomaan jaakiekkoa, mina jain viela torniin ja suunnistin sielta sitten graffitikaduille kuvailemaan. Talla on siis tiettyja katuja missa on laillista tehda graffiteja. Kuitenkin koko kaupunki on niita taynna ja varsinkin pienemmat kaupunkien osat. Vietin ihan hyvan tovin kuvaillessani noita katuja, jonka jalkeen kavin viela pyorimassa vahan kaupungilla.

Eilen (maanantaina) menin sitten Lizzyn studiolle ekaa kertaa. Matka sinne kesti yli tunnin. Ensin kavelen taalta metroasemalle n. 15min, sitten menen kahden metron kautta Collingwoodiin, missa Lizzyn studio on. Ja sitten taas kavelen pienen matkan. Tuohonkin metroliikenteeseen totutteleminen on vienyt aikaa ja niidenkin kanssa olen ollut monesti niiin hukassa ja eksyksissa. Kuitenkin lopulta aina loytanyt perille kun olen kysynyt ihmisilta apua. Mutta siis vihdoin loysin myos studiolle asti ja olin jopa etuajassa. Ensiksi Lizzy naytti minulle paikkoja ja opasti sitten kasittelemaan kuvia ja paivittamaan facebook sivuja. Kavimme myos hoitamassa asioita pankissa ja tukussa. Lizzy on todella mukava ja rento tyyppi, ja odotan kovasti mita kaikkea paasen oppimaan hanen mukanaan! http://www.lizzyc.com.au/about/. Tanaan ja huomenna minulla onkin vapaa paivat studiolta, mutta viikon pasta perjantaina ja lauantaina menen avustamaan hanta haakuvauksissa. Enaa minua ei jannitakaan niin paljon, kun on jo yksi kokemus takana!

Kaikenkaikkiaan nama ensimmaiset paivat taalla ovat olleen todella huikeita! Mutta kylla minulla taitaa olla kokoajan myos pienta stressia, kun pitaa niin nopeasti osata mukautua uusiin tilanteisiin. Nama pari vapaa paivaa tassa tulivat kylla niiin tarpeeseen! Illatkin menee aina niin nopeasti, kun se on ainut aika millon voin olla yhteydessa kotiin. Tanaan aion viea hoitaa vahan paperihommia ja paivittaa oppimispaivakirjaa, seka kayda kaupassa ja ehka kokata jotain ennenkuin Geoff ja Jenny tulevat toista kotiin. Myos koira taytyy lenkkeillyttaa! Toivottavasti ehdin tehda kauppareissun ennen pimean tuloa, koska silloin on aina se vaara etta eksyn! (kylla, olen eksynyt kotimatkalla.. taalla on PIMEAA!) Huomenna voisin ehka kayda ostamassa paljon lampimia vaatteita, silla toisin kun voisi luulla, talla on myoskin jaatavan kylmaa. Tallakin hetkella kirjoittaessani kadet on aiivan kohmeessa ja iltaisinkin saatan olla takki paella ja huivi kaulassa. Toivottavasti ne kevat lampimat tulisivat vahan nopeammin! :)

maisemaa Hong Kongista 

 



Bartoneitten koti. Minun huoneen ikkuna tuossa ylhaalla.

Rannan lahettyvilta

 



Haapaikalta



Eureka Skydeck

 



Graffitikatu Hosier lane

Kaupungilta