Olen siis kotona sairastamassa nyt jo kolmatta päivää. Vaikkakin molempina iltoina olen ollut töissä ja myöskin tänään menen. Eilen vielä ajattelin, että kyllä minä jo tänään lähden Viikkosavolle, mutta aamulla herätessä olo kertoikin vähän muuta. Ehkäpä sitten huomenna! Minulla olisi vielä näyttötyö hieman kesken, joka pitäisi nyt saada valmiiksi. Teen siis reportaasin, johon haastattelin syövästä selvinneitä ihmisiä. Tosi huippu on kyllä ollut tehdä noita haastatteluja, vaikkakin aihe on aika vaikea. Olen tosi iloinen siitä miten avoimesti nuo ihmiset kertoivat omista sairauksistaan ja niiden kuuleminen sai itsenikin taas miettimään asioita uudella tavalla. Varsinkin viimeisen haastattelun jälkeen heräsi itsellä sellasia fiiliksiä, että alkoi jo oma terveyskin pelottaa. Sillä naisella oli nimittäin ollut ohutsuolisyöpä, johon oireet oli täsmälleen samalaisia, mitä minulla on nyt ollut ainakin puolisen vuotta. Mahakipua heti ruokailun jälkeen ja painon laskua siitä kun ei tee mieli syödä. Mutta heti seuraavana päivänä varasin lääkäriajan, joista viimeisiä tuloksia saan kuulla perjantaina. Jospa sieltä jotakin löytyisi!
Oon kyllä tosiaan tykännyt olla tuolla Viikkosavolla! Siellä on aivan huippu porukka, jonka kanssa tekis kyllä mielellään töitä! Heti alussa minut otettiin siellä vastaan tosi hyvin, ja luotettiin työtehtävien suhteen. Millalle jo kerran sanoinkin että "Ottakeee minut tänne töihin!" Ois huippu jos vois tehä tuota työtä osan viikkoa ja loput kampaamotyötä. Ehkäpä nyt julistankin tuon seuraavaksi haaveeksi, niin silloinhan sen pitäisi toteutua :) Viime perjantaina meillä oli futispeli Viikkosavo vastaan Kaupunkilehti, joka pidettiin Savon sanomat areenalla, Kupsilaisten avustamana. Minä tein jopa yhden maalin, mutta hävittiin kuitenkin 2-3! Myös parissa tilanteessa sain mellllkein maalin, jotka kyllä jäi kaivamaan mieltä tosi pahasti! Mutta nyt kokonaistilanne on 1-1, joten ehkä se olikin Kaupunkilehden vuoro voittaa. Vitsi tuo jalis on kyllä kivaa.. jäi hirmu into että haluisin päästä pelaamaan uudelleenkin.
Tähän loppuun laitan vielä muutamia kuvia mitä oon tuolla Vs:llä ottanut. Nämä ei oo mitenkään parhaimpia kuvia, vaan niitä mitä nyt sattui tikulla olemaan! (muut on työkoneella) Harmittaa kyllä että näitä viimeisiä päiviä meni hukkaan näin sairastellessa, mutta tärkeempää on että tämä ehtis mennä ohi ennen reissua. Seuraavan kerran päivittelenkin blogiani sitten sieltä. Vieläkin koko reissu tuntuu ihan epätodelliselta, mutta on kyllä tosi ihanaa sinne lähteä! Toivottavasti saisin sieltä paljon uusia kokemuksia, varmuuttta tekemiseen sekä englannin puhumiseen. Tällä hetkellä kun kirjotan, niin makaan bikinit päällä aurinkotuolissa omalla takapihalla, äsken syömäni jäätelön maku suussa.. tuntuu aivan keskikesälle, mutta hetki sitten syliin pudonnut keltainen koivunlehti muistutti syksyn tulevan. Ehkä tämä sairastelu vaan antoikin minulle luvan vielä nauttia näistä ihanista helteistä täällä kotona. Lokakuussa nautitaankin sitten pimeistä illoista kynttilän valossa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti